TERVEYS-, LUONNE- JA LISÄÄNTYMISKYSELYN TULOKSET - BULLTERRIERI

Keväällä 2017 toteutettiin bullterriereille ja kääpiöbullterriereille terveys-, luonne- ja lisääntymiskysely. Kyselyyn osallistui 309 bullterrieriä.

Lyhyt yhteenveto

Kyselyn terveysosiossa erityisesti huomiota kiinnitti rodussa todella runsaasti esiintyvät allergiat, atopiat, ihovaivat sekä hiiva-ongelmat. Myös purentavirheet, etenkin väärinasettuneet kulmahampaat, sydänviat sekä luusto-ongelmat etenkin selkäranganalueella nousivat selvästi esiin kyselyn tuloksissa. Kyselyn vastausten perusteella voi tehdä johtopäätöksen, että bullterrierit ovat tänä päivänä erinomaisia seurakoiria erikoisine piirteineen. Bullterrierin ei kuulu kuitenkaan olla jokaiselle sopiva koira ja niistä ei tule yrittää jalostaa "helpompaa ja pehmeämpää". Arkuus ja pehmeys yhdistettynä rodun muihin ominaisuuksiin voi pahimmillaan olla vaarallinen yhdistelmä. Kyselyn vastauksista on luettavissa, että rodussa esiintyy lisääntymisprosessin kaikissa vaiheissa eriasteisia ongelmia. Ongelmat alkavat jo astutusvaiheesta ja jatkuvat aina pentujen hoitamiseen saakka.

Terveys

Vastausten perusteella yhteensä 309 bullterrieristä 16,5 % oli todettu sydämessä jotakin vaivaa. Näistä 23 %:lla oli todettu aortanahtauma, 6 %:lla keuhkovaltimonahtauma ja 34 %:lla oli läppävika, useimmiten mitraaliläppävuoto. 21 % näistä bullterriereistä on lääkityksellä sydänvian vuoksi. Omistajien mukaan 16 %:lla sydänvika vaikuttaa koiran elämään tai sen kanssa elämiseen. Munuaisten osalta poikkeavuutta rakenteessa tai toiminnassa tai jokin munuaissairaus oli 2,6 % vastanneista. Kyselyn mukaan sekä perinnöllistä nefriittiä että polykystistä munuaissairautta (PKD) esiintyi 309 yksilöstä kolmella.

Atopia ja eriasteiset iho-ongelmat ovat merkittävä ongelma rodussa. Terveyskyselyn vastausten perusteella 77 % bullterriereistä on kärsinyt jonkinasteisista iho-ongelmista ja allergiasta tai atopiasta ainakin jossain elämänvaiheessa. Bullterriereillä yleisimpiä iho-ongelmia ovat erinäiset hiivatulehdukset. Furunkuloosia ja sikaripunkkia esiintyi myös kohtalaisen paljon. Bullterriereistä 11 %:lla oli todettu atopia, joista puolet tarvitsee vaivaan lääkitystä. Allergiaa esiintyi 287:sta vastaajasta 22,5 %:lla ja hiiva-ongelmia esiintyi 33,5 %:lla.

Kuurouteen liittyviin kysymyksiin vastanneista 309 yksilöstä neljä oli kuuroja ja 26 puolikuuroja. Kuurouden kerrottiin joillakin yksilöillä vaikuttavan koiran elämään ja se näkyi arkuutena, epävarmuutena ja epäsosiaalisena käytöksenä toisia koiria kohtaan. Osa omistajista koki, ettei täyskuurous vaikuttanut koiran elämään (pystyi peilaamaan toista koiraa). Puolikuurojen yksilöiden osalta omistajat kertoivat yleisimpien ongelmien liittyvän äänen paikantamiseen, koira ei havainnut kutsua tai saattoi tulla yllätetyksi. Joillakin yksilöillä puolikuurouden koettiin aiheuttavan käytöshäiriöitä. Suurin osa omistajista koki, ettei puolikuurous vaikuttanut lainkaan koiran kanssa elämiseen/koiran elämään.

Vastausten perusteella 42 %:lla bullterriereistä on purennassa jokin virhe tai puutos. Väärin asettuneita kulmahampaita oli 26 %:lla ja alapurentaa 12,5 % kaikista vastanneista.  Yläpurentaa oli kuudella yksilöllä ja vinopurenta neljällä. Lisäksi hammaspuutoksia 7 %:lla. Yleisimmät luustoon liittyvät ongelmat olivat joko spondyloosia, selkäranganrappeumaa tai nikama epämuotoisuuksia. Näitä esiintyi 6,5 %:lla kaikista vastanneista. Lonkkien, kyynärien tai polvien kehityshäiriöitä oli vain 2,3 %:lla ja Osteokondroosia (OCD) 1,3 %:lla kaikista vastanneista. Loput n. 2,3 % oli muita luustoon liittyviä ongelmia kuten mm. nivelrikkoa ja murtumia.

Verikorvaa esiintyi 19,5 % ja ruuan tai vierasesineiden syömiseen liittyviä häiriöitä tai koprofagiaa 19 % ja demodikoosia 2,5 %:lla kaikista vastanneista. Furunkuloosia esiintyi 287:sta 8 %:lla ja puutteellinen kirsun pigmentti oli 303 vastanneesta 11,6%:lla. Bullterriereistä 18 yksilöllä oli kuivasilmäisyysoireita ja neljällä yksilöllä oli todettu silmien tai silmäluomien ongelmia. Bullterriereistä kaksi yksilöä olivat jahdanneet pakonomaisesti häntäänsä "spinnaus". Epilepsiaa esiintyi neljällä, kilpirauhasen vajaatoimintaa eli hypotyreoosia kolmella, Addisonin tautia sekä Cushingin tautia yhdellä, häntämutkaa seitsemällä ja napatyrää 16 yksilöllä.

82,9 % bullterriereistä kirjattiin kuolinsyyksi sairaus, 11,4 % tapaturma ja 5,7 % luonnollinen kuolema. 4,2 % oli menehtynyt 7 viikon - vuoden iässä, 7 % 1-2-vuotiaana, 18,3 % 2-4-vuotiaana, 16,9 % 4-6-vuotiaana, 14,1 % 6-8-vuotiaana, 5,6 % 8-9-vuotiaana, 15,5 % 9-11-vuotiaana ja 18,3 % 11-15-vuotiaana.

Luonne

Kyselyssä kartoitettiin vastaavatko bullterriereiden luonteenpiirteet tällä hetkellä rodun ihannetta. Useammalla osa-alueella luonteissa on sellaisia piirteitä, mitä tällä rodulla ei tulisi olla. Kyselyn perusteella suurimmat huolenaiheet koskevat arkuutta, pehmeyttä, epäluuloisuutta/varauksellisuutta, hermostuneisuutta, arvaamattomuutta, aggressiivisuutta ihmisiä kohtaan sekä "hitailun" yleisyyttä (transsin omainen tila, jossa esimerkiksi pensaan oksat, ikkunaverhot tms. hivelevät koiran selkää).

Kyselyyn vastanneista 50 henkilöä kertoi koirallansa olevan sellaisia käytösongelmia, jotka vaikuttavat arkielämään sen kanssa. Yleisimpiä käytösongelmia arjessa kyselyvastausten perusteella ovat: aggressiot toisia koiria kohtaan (13kpl), aggressio/arvaamattomuus ihmisiä kohtaan (9kpl), stressiherkkyys/hermostuneisuus/kiihtyneisyys/hysteerisyys (8kpl), arkuus (6kpl), asioiden jahtaaminen (3kpl), tuhoaminen (2kpl), eroahdistus (1kpl). Lisäksi käytösongelmia hoitavilta eläinlääkäreiltä on saatu tietoon, että roduilla esiintyy myös pakkomielteistä käyttäytymistä. Pakkomielteinen käytös esiintyy tyypillisimmillään kehänkiertona tai hännänjahtaamisena (spinning). Suurempi osa populaatiosta kuitenkin kyselyn perusteella vaikuttaisi olevan rotumääritelmän mukaisia rohkeita, avoimia, iloisia, innokkaita ja aktiivisia koiria.

Kyselyssä kartoitettiin myös sitä, ovatko ennakko-odotukset rodusta vastanneet todellisuutta, miksi on alun perin päädytty valitsemaan bullterrieri, mikä on koiran rooli perheessä ja onko seuraava koira samaa rotua. Kyselyn perusteella noin ¾ osalle ennakko-odotukset ovat pitäneet paikkansa. 23 kpl vastaajista oli negatiivisesti yllättynyt koiransa piirteistä. Negatiivisina piirteinä kyselyyn vastanneet pitivät muun muassa seuraavia asioita: itsepäisyys/kovuus (7kpl), laiskuus (5kpl), arkuus (3kpl), aggressiivisuus ihmisiä kohtaan (3kpl), terveysongelmat (3kpl), ylivilkkaus (2kpl) ja tapaturma-alttius (1kpl). Kaksi vaikuttavinta syytä bullterrierin hankintaan ovat kyselyyn vastanneiden mukaan rodun luonne 43,2% sekä rodun ulkonäkö 41,5%. Kyselyn perusteella bullterrierin rooli perheissä on selkeästi seurakoira. 80,3% pitää vähintäänkin todennäköisenä, että heidän seuraavakin koiransa on bullterrieri.

Havaintojen, sekä kyselyvastausten perusteella, bullterrierille ei ole tyypillistä kärsiä yksinoloon liittyvistä ongelmista tai eroahdistuksesta. Runsas pureskeluntarve ja rodulle tyypillisten aineellisten tihutöiden tekemisen ei katsota suoraan liittyvän koiran yksinoloon liittyviin ongelmiin, vaan yksilön vilkkauden ja toiminnallisuuden aiheuttaman turhauman purkuun. Omistajien kertoman mukaan noin 10% bullterriereistä on koira-aggressiivisia. Rodussa ei ole tullut esiin selkeitä yleisiä pelkoja tai ääniherkkyyksiä, yksittäisiä fobioita tai äänipelkoja esiintyy, mutta ei mitään sellaista, jota voisi yleistää tai pitää ongelmana roduissa. 208 yksilöstä 34,7 on ruokaan/vierasesineisiin/ulosteiden syömiseen liittyviä häiriöitä.

Lisääntyminen

Kyselyssä tulee ilmi, että bullterrieri uroksilla on jokin verran lisääntymiskäyttäytymiseen, lisääntymiselimiin sekä siemennesteen laatuun liittyviä ongelmia. Kivekset ovat pääsääntöisesti rakenteeltaan normaalit, poikkeamaa esiintyy reilulla kahdella prosentilla. 53 vastanneesta uroksesta 22,2 % ovat seksuaalisesti yliaktiivisia, 16,7 %:lla on eturauhasvaivoja, 18,1 % esiintyy esinahantulehduksia, 13,9 % on epäonnistuneita astutuksia, 11,1 % ei osoita kiinnostusta narttuja kohtaan, 4,1 %:lla siittiöitä on vähän tai niiden liikkuvuus on heikkoa ja 13,9 % uroksista on steriilejä. Kyselyyn vastanneista bullterrieriuroksista, 30 yksilöä oli käytetty tai yritetty käyttää jalostukseen. Bullterrieri uroksista 86,7 % oli onnistuneesti astunut nartun luonnollisesti, 13,3 % kohdalla luonnollinen astuminen oli epäonnistunut. Kyselyyn vastanneista bullterrieriuroksista kymmeneltä oli kerätty siementä. Bullterrieri urosten siemenkeräykseen syinä oli: narttu ei anna astua luonnollisesti 44,4 %, uros ei astu luonnollisesti 11,1 %, varmistussiemennystä varten 22,2 %, interbreed- pentue 11,1 % ja maantieteellisen välimatkan vuoksi 11,1%. 

Bullterrierinartuilla on pääsääntöisesti melko säännölliset juoksuajat, sillä 135 yksilöstä kymmenellä on epäsäännöllisyyttä juoksuissa. Narttujen sukuelintenrakennetta ja yleisimpiä vaivoja koskeviin kysymyksiin vastattiin kyselyssä 85 nartun osalta. Vastausten perusteella 98,1 % oli normaalit sukupuolielimet, vajaa 2 % vastaajista ilmoitti koiralla olevan anatomisesti poikkeavat sukupuolielimet. Nartuista 63,2 % on esiintynyt valeraskaus, 18,9 % kohtutulehdus tai märkäkohtu, 7,5 % maitorauhastulehdus, 8,5 % nisäkasvain ja 8,5 % emätintulehdus.

Kyselyyn osallistuneista nartuista 51 yksilöä oli käytetty tai yritetty käyttää jalostukseen. Nartuista 74,5 % on astutettu luonnollisesti, 19,6 % vastasi, ettei luonnollinen astutus ole onnistunut/ollut mahdollinen ja 5,9 % on vastannut sekä onnistuneet että ei. Kysymyksessä ei selvinnyt mistä syystä luonnollinen astuminen ei ole onnistunut. 26 keinosiemennetyistä bullterrierinartuista 59,3 % oli siemennetty maantieteellisen välimatkan vuoksi, 25,9 % nartun astutushaluttomuuden vuoksi, 11,1 % muusta erittelemättömästä syystä ja 3,7 % uroksen astumishaluttomuuden vuoksi. 

Kyselyvastausten perusteella bullterrierinartut astutetaan keskimäärin vuorokausilla 16 - 18 ja keinosiemennetään juoksuvuorokausilla 17 - 19. Kyselyvastauksissa ei käynyt päänsääntöisesti ilmi onko siemennys toimitettu tuoreella, viilennetyllä vai pakastetulla siemenellä. 80 % vastanneista bullterriereistä on tiinehtynyt helposti ja ongelmitta, 14 % on ollut vaikeuksia, 2 % on tiinehtyvyyden onnistuminen vaihdellut ja 4 % (2kpl) ei ole tiinehtynyt lainkaan. Tiinehtyneistä nartuista 37,1 % on imeyttänyt tai abortoinut sikiöitä.

Luonnolliset avustamattomat synnytykset onnistuvat kyselyn mukaan 43,8 % bullterriereistä. Ihmisen mekaanisesti avustamana tai lääkkeillä avustettuna synnyttää 20,3 %. Bullterrierinartuista 35,9 % sektioidaan. Yleisimpiä syitä keisarinleikkaukseen päätymiseen olivat: Ylivenynyt kohtu, jolloin kohtu ei pysty enää supistumaan normaalisti, kuollut pentu tai vain yksi pentu, joka ei stimuloi riittävästi synnytyksen etenemistä. Myös synnytyskanavaan jumiutuneen pennun, useampi vastaaja mainitsi keisarinleikkaukseen johtaneeksi syyksi.

Kyselyn perusteella 66,1 % bullterrierinartuista on normaaleja hoivaavia emoja, 8,5 % ylihoivaavia pentujaan kohtaan, 8,5 % varomattomia ja/tai kömpelöitä, alle kaksi prosenttia nartuista on välinpitämättömiä tai ylisuojelevia ja 13,6 % aggressiivisia pentujaan kohtaan. Emoista 37,8 % hoivasi pentujaan 8 - 7 viikkoa, 28,9 % 5 - 6 viikkoa, 20 % 3 - 4 viikkoa ja 13,3 % vain 1 - 2 viikkoa. 53,3 %:lla kyselyyn osallistuneista bullterrierinartuista on synnyttänyt kuolleen pennun tai kuolleita pentuja. Yleisimpiä kehityshäiriöitä pennuilla olivat kitalakihalkiot, muumiopennut, hiipuvat pennut ja keskeneräiset pennut. Näiden kehityshäiriöiden lisäksi bullterriereillä on kyselyvastaajien keskuudessa tavattu seuraavia yksittäisiä ongelmia, joiden takia pentu/pentuja on menehtynyt tai jouduttu lopettamaan ennen luovutusta: kuurous, kehitysvamma, selkä-/häntämutka sekä muu kehityshäiriö. Bullterrierinpennun keskimääräiseksi syntymäpainoksi tulee vastausten perusteella 300 - 450 g, sillä 13,2 % oli syntyessään alle 300g ja 10,5 % yli 450g.

 

Tämä artikkeli on julkaistu alunperin SBY:n Bulteri-lehdessä.